Suomi ei tule toimeen ilman meitä – todettiin Uudenmaan sos.dem. naispiirin 50-vuotisjuhlassa 5.5.2012
Uudenmaan Sos.dem naispiirin entinen puheenjohtaja Sinikka Heikkinen totesi omassa historiakatsauksessaan toimintamme olevan tärkeää ja arvokasta. Hän viittasi aatesiskonsa Sinikka Luja-Penttilän kirjoitukseen naispiirin 25-historiikissä, että ”Suomi ei tule toimeen ilman meitä” Tämä pätee vielä tänäänkin!
Heikkinen kertasi, että vuonna 1987 alusta voimaantullut tasa-arvolaki on säädetty edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoisuutta. Laki lähti liikkeelle sosialidemokraattisten naisten esityksestä.
Sosiaalinen tilaus, naisten panoksille ja osallistumiselle on syntynyt muun muassa kunnallisten luottamustehtävien hoidossa. Usko siihen, että naiset ovat yhtä päteviä hoitamaan luottamustoimia, kuten miehetkin. Syntyi onnistunutta liikehdintää naisten ehdokkaiksi asettamisten puolesta.
Tietoisuus naisten asemasta toi toimintaan väriä ja vilskettä!
Sinikka Heikkinen toimi puheenjohtajana 1987 alkaen. Tuona aikana teimme toimintaamme sopivia koulutus- ja toimintatapasuunnitelmia. Laadimme ohjelmia, joiden avulla naiset saattoivat tulla tiedostaviksi omista vahvuuksista. Samalla pyrimme rohkaisemaan kanssasisaria mielipiteitten ilmaisuun, kertoi Heikkinen. Opetimme naisia puhumaan, kirjoittamaan ja aktivoitumaan. Lisäksi hoidimme vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Pyysimme luottamustehtävissä toimivia tovereita kertomaan lautakunta- ja valtuustotyöstä. Tilaisuudet olivat suosittuja, sillä meillä oli aina tupa täynnä innokkaita toverittaria ja vaikuttajia. Olemme myös pitäneet seminaareja, jotka ovat keskittyneet naisten asioihin ja vaalibussimme on kiirinyt ympäri uuttamaata.
Parhaimmat onnittelut 50 -vuotiaalle Uudenmaan naispiirille! Työtä on vielä jatkossakin yllin kyllin – eikä Suomi tule toimeen ilman meitä, kiteytti Heikkinen.
Kommentoi
Uudenmaan sosialidemokraattiset naiset juhlivat 50-vuotistaivaltaan
Kansanedustaja Tuula Peltonen puheenssaan Uudenmaan sosialidemokraattisten naisten juhlassa, totesi naisliikkeellämme olevan 110 -vuotinen historia. Tälle aikajanalle sijoittuu Uudenmaan sosialidemokraattisten naisten 50- vuotistaival.
Aikaa on on kulunut siitä, kun työläisnaiset ja koko työväen liike vaativat äänioikeutta kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Ensin taisteltiin naisia koskevasta lainsäädännöstä, jotta naiset olisivat tasa-arvoisia keskenään ja sitten keskityttiin sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteisiin.
Peltonen totesi, että olemme aina halunneet kehittää yhteiskuntaa pitkäjänteisesti ja kauaskantoisesti. Meille tasa-arvo on todellisuutta ja tekoja, ei pelkkää puhetta. Naisliikkeen ja työväen liikkeen tasa-arvon vaatimus on noussut naisten ja työväestön kohtuuttomista ja oikeudettomista oloista.
Peltonen kertasi sosialidemokraattisille naisille tunnusomaisia teesejä; Meidän tavoitteena on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen yhteiskunta. Emme voi hyväksyä sitä, että naisia käytetään vallan välineenä. Me peräänkuulutamme yhteiskuntaa, jossa myös heikompien ryhmien äänet kuuluvat kirkkaasti, Peltonen listasi.
Hyvinvointivaltio on naisten ystävä
Peltonen totesi myös, että toimivat julkiset palvelut ovat tärkeitä tekijöitä siinä, millaista arkea me naiset elämme. Arki ja sen sujuminen perheessä on meille tärkeää. Työelämää tulee edelleen kehittää, niin että se joustaa silloin, kun lapset ovat pieniä tai vanhemmat vanhoja. Perhe-elämän ja työelämän sovittaminen tulee tehdä, niin että se kohtelee pienten lasten vanhempia oikeudenmukaisesti.
Sosialidemokraattisia tahtonaisia kunnallisvaaleihin
Tulevat kuntavaalit haastavat meitä kaikkia yhteisiin talkoisiin. Tuula Peltonen jatkoi, että meillä itsekullakin on paljon sellaista osaamista, joka on hyvödynettävissä kuntavaaleissa. Olemme monen alan asiantuntijoita ja erityisesti arjen.
Matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea
Peltonen totesi, että tarvitsemme moderneja työkaluja tämän päivän tasa-arvotyön. Niiden on vastattava nykyajan vaatimuksia. Lopuksi, Tuula Peltonen siteerasi aatesiskonsa lausumaa: “Olen nainen, minulle ei mahdeta mitään” Ottakaamme tämä ohjenuoraksemme tuleviin taistoihin tasa-arvon puolesta!
Leena Harjula-Jalonen
tiedottaja
Kommentoi
Perheet tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea
Kerava 15.4.2012
Uudenmaan Sosialidemokraattinen naispiirikokous
Perheet tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea
Perhepalvelut ovat pirstaleina, eikä hoitoketjuissa ole jatkuvuutta.
Yhtenä mahdollisuutena vaadimme jatkuvan, ennaltaehkäisevän perhetyön lisäämistä. Tällä menetelmällä palvelut tuodaan lähemmäksi perheitä ja varmistetaan tuen saatavuus ja jatkuvuus ajoissa.
Vaadimme, että valtiovalta palvelurakenneuudistuksessaan huomioi resurssien jaon, niin, että hyödynsaajina ovat perheet eli palveluntarvitsijat.
Perhesuojelu tulee nostaa painopistealueeksi, muuallakin kuin puheissa.
Lisätietoja; Leena Harjula-Jalonen
1 kommentti
Kreikkalainen sipuli
Helmikuun lopussa 2012 Kreikka sai kipeästi tarvitsemansa 130 miljardin tukipaketin. Euroopan väliaikaiselle vakausmekanismille (EVVR) on haettu alituisesti ”tulivoimaa” samalla kun euroa tukevaa pysyvää vakausmekanismia (EVM) rakennetaan euron kriisin varjossa. Se pitäisi saada aikaan ensi vuonna. Ajankohtaista poliittista väittelyä käydään siitä kuinka suuret Suomen takausvastuut Kreikalle loppujen lopuksi ovat. Onko esitetty 6,6 miljardia oikea luku ja millaiset vakuudet Suomi loppujen lopuksi sai?
Julkisuudessa Kreikan talouskriisin syitä on selitetty tilastojen väärentämisellä, holtittomalla taloudenpidolla ja kaikenlaisilla väittämillä kreikkalaisten laiskuudesta. Totta onkin, että sosialistien PASOK-puolueen voitettua 2009 ennenaikaiset vaalit, silloinen pääministeri Georgius Papandreu ilmoitti Kreikan julkisen talouden alijäämän ja velkaantuneisuusasteen olevan suuremmat kuin aiemmin oli esitetty. Edelliset hallitukset olivat saaneet, nyt Kreikan menoa kauhistelevilta investointipankeilta, neuvoja talouden kaunistelussa. Laiskojakaan kreikkalaiset eivät ole olleet. Muutama vuosi sitten kreikkalaisten keskimääräinen vuotuinen työmäärä oli suurin koko Länsi-Euroopassa.
Hyvän hallinnon suhteen on toki paljon tehtävää kuten veropohjan tiivistämisessä. Näitäkin toimia hyväksyttyjen tukipakettien ehdoissa on. Mutta kun Kreikka on pieni talous euroalueella eikä sillä ole omia rahapolitiikan keinoja tehdä asioille mitään, käteen jäävät vain omat julkisen talouden sopeuttamiskeinot. Kreikan on säästettävä moninkertaisesti se mitä Suomi 1990-luvun lamassa. Minimipalkkoja leikataan 22 prosenttia, julkisilta aloilta irtisanotaan väkeä, terveydenhuollosta ja lääkkeistä leikataan kuten hallinnosta ja puolustuksesta, jne.
Inhimillinen lasku on kirjoitettu kärsimyksillä. Itsemurhat ovat lisääntyneet, työttömyys ja epätoivo kasvanut. Kreikka on joutunut negatiivisen kehityksen kierteeseen, jota kansalaisten on vaikea niellä sillä kyseessä on jokapäiväinen leipä, työ ja turvallisuus varsinkin kun todelliset syyt Kreikan ongelmiin ovat Euroopan talouden rakenteissa ja maailman rahoitusmarkkinoiden epävakaudessa.
Kuoritaan kreikkalaisesta sipulista toinen kerros ja tarina on jo aivan toinen.
Euroaluetta kohtasi yhtäaikainen globaalishokki 2008 finanssikriisin muodossa. Valtiot joutuivat takaamaan rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn ja velkaantuivat. Finanssikriisi mutatoitui velkakriisiksi. Yksityiset velat muuttuivat julkisiksi. Eivätkä velkaa ole vain valtiot, vaan erityisesti sijoittajat ja myös kotitaloudet.
EU-maat käyvät kauppaa lähinnä toistensa kanssa. EU:n pohjoisten jäsenmaitten vienti on vetänyt ja niinpä mailla on ollut vaihtotaseen ylijäämä. Toisen ylijäämä on kuitenkin toisen alijäämä. Niinpä EU:n eteläiset jäsenmaat ovat kärsineet vaihtotaseen alijäämästä. Kun maalla on vaihtotaseen alijäämä, se kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Tämä rakenneongelma on ollut pitkään ja se vaikuttaa maan kokonaiskysynnän tasoon ja talouskasvun mahdollisuuksiin.
Kreikan tilannetta pahentaa myös se, että se oli jo ennen finanssikriisiä/velkakriisiä valmiiksi velkaantunut. Kun julkisiin investointeihin ei ole säästötoimien vuoksi mahdollisuutta, vientiteollisuutta ei potkaista tyhjästä eikä hetkessä, drakmaa ei ole eikä sitä voi devalvoida, mahdollisuudet talouskasvuun riippuvat ulkomaisista investoinneista.
Myös euroalueelle pitäisi tehdä jotain. Euro on nyt järjestelmäkriisissä. Ensinnäkään euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue, sillä työvoima ei liiku vapaasti. Toiseksi euroalueella ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, vaikka yhteinen raha onkin. Vakaus- ja kasvusopimus ei ole sellaiseksi riittänyt. Kolmanneksi kun rahapolitiikka on uskottu politiikasta vapaalle Euroopan keskuspankille, korko- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei ole enää euromaitten työkalupakissa. EKP:lla ei ole erilaisten sisäisten paineitten vuoksi samanlaista roolia kuin Yhdysvaltojen keskuspankilla on Yhdysvaltojen talouden takaajana.
Lisäksi tarvitaan globaalisti rahoitusjärjestelmää rajoittavia ja valvovia toimia, joista vain osa (esim. G20-päätökset) on kyetty panemaan täytäntöön. Rahaa pitää hidastaa ja siksi tarvitaan finanssitransaktioveroa.
Kuoritaan vielä yksi kerros.
Kapitalismin kehitys on synnyttänyt finansialisaation. Se tarkoittaa prosessia, jossa rahoitusmarkkinat, rahoituslaitokset ja rahoituseliitit kontrolloivat yhä enemmän yksityisiä taloudellisia toimia ja myös julkista päätöksentekoa.
Arkielämässä olemme nähneet yritysten toimintatapojen muuttumisen. Lyhyet voitot syövät pitkäjänteisen investoinnin ja kehitystyön. Markkinat ovat panneet valtiot polvilleen ja väittävät olevansa tehokkaita. Niillä ei ole kuitenkaan täydellistä tietoa, ne eivät ole tehokkaat eikä kapitalismin intresseissä ole kehittää kansantaloutta. Kapitalismin tehtävä on kasata pääomaa. Kasautuminen on ollutkin ennen näkemätöntä, joka tiivistyy Occupy-liikkeiden iskulauseessa prosentin vaurastumista 99 prosentin kustannuksella.
Raha ei ole enää neutraali vaihdon väline tai arvon mittari. Raha on lupaus tulevasta, se on velkaa. Finanssikapitalismissa rahalla voi tienata rahaa. Otetaan esimerkiksi valuuttakauppa ja siihen liittyvät spekulaatiomahdollisuudet. Kauppaa voidaan käydä sen suhteen uskotaanko jonkun valuuttakurssin vahvistuvan tai heikentyvän. Asiakkaan pitää tallettaa pankin valuutta-alustalle alkupääoma, jota voidaan vivuta moninkertaisesti velkarahalla ylöspäin. Kun kauppa avataan, asiakas ottaa lainan ja kun se suljetaan, laina maksetaan pois. Pankki sulkee automaattisesti kaupan, jos valuutta-alustalle talletettu pääoma ei riitä mahdollisen tappion kattamiseen. Valuutta-alusta hyötyy spreadin verran, eli osto- ja myyntikurssin erotuksen. Pankki ei voi hävitä, asiakas voi.
Pankkitoiminta luo rahaa rahasta. ts. fiktiivistä pääomaan. Siksi finanssikapitalismi on kumottava ja luotava uusi talouden järjestys. Siihen kuuluvat mm. BKT:n mittaustavan uudistaminen niin, että varallisuuden jako, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys tulevat mukaan, globaalin velkojen sovittelumenettelyn aikaansaaminen, uuden Bretton Woodsin luominen, joka vakauttaa valuuttoja ja tietysti globaalin kattavan finanssitransaktioveron käyttöönotto. Talous tarvitsee demokratian, joka arvioi asioita planeetan näkökulmasta, ei markkinoiden.
Sosialidemokratian mahdollisuudet ovat markkinoiden tuolla puolen.
Arja Alho
1 kommenttiMatkalla kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa Minna Canthin siivittämänä
Maanantaina vietetään Suomessa tasa-arvonpäivää ja se on ollut liputuspäivä Suomessa joka vuosi 19.maaliskuuta, vuodesta 2003 alkaen. Päivä on pyhitetty kirjailija Minna Canthille ja hänen tasa-arvotyölleen. Ruotsinkielisesti päivä on Minna Canth -dagen. Samanaikaisesti viettävät nimipäiviään myös Juuso ja Josefiina.
Tasa-arvoisuus tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä yhteiskunnan jäsenenä. Suomessa tasa-arvolla tarkoitetaan nimenomaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Poliittisesti tasa-arvovaatimus tarkoittaa perustuslaillisia oikeuksia ja vaatimusta yhtäläisestä asemasta lain edessä. Yhdenvertaisuus tasa-arvolain edessä sekä kansanvaltaisessa hallinnossa. Yhdenvertaisuusperiaate on mainittu ihmisoikeuksien, yleismaallisessa julistuksessa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvo on ihmisoikeudellinen, keskeinen ja eettinen periaate, jonka tärkein osa-alue on sukupuolten välinen tasa-arvo.
Canth otti voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hänen kuuluisia teoksia ovat varmaankin Työmiehen vaimo ja Kovan onnen lapsia. Niissä kirjailija arvosteli voimakkaasti yhteiskunnallisia epäkohtia. Myös hänen novellit ja romaanit käsittelivät samoja teemoja. Hänen tunnetuimpia näytelmiä ovat Papin perhe ja Anna Liisa. Hän kuvaa poliittisia ristiriitoja ja taistelua vallasta. Hänen teksteissään rakkaus on suurin elämänarvo.
Minna Canth oli aikanaan ensimmäinen lehtinainen Suomessa. Vaikka hänellä oli suuri perhe huollettavanaan, niin häneltä eivät konstit loppuneet. Hän oli kauppias, kirjailija, yhteiskuntavaikuttaja, aikansa edelläkävijä ja näkijä. Saamme Minnaa kiittää, että hän on avannut tietä kohti yhdenvertaisempaa suomalaista yhteiskuntaa. Silti tasa-arvon toteutuminen Suomessa on vaiheessa. Viime syksyn palkkaneuvottelujen raamiratkaisuun ei sisältynyt matalapalkkaerää eikä tasa-arvoa edistävää naispalkkaerää
Tällä hetkellä valtiovalta esikuntineen haastaa kaikki kansanosat ja kansalaiset kuntauudistusasiassa. Sen pitäisi sisältää myös tasa-arvovaatimuksen. Haasteena onkin Canthilainen ote asioihin. Yhdenvertaisuus niin alueellisesti kuin kansalaistenkin näkemyksissä, tulee ottaa huomioon. Mikä on yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja kohtuullista, jää nähtäväksi myös tässä tapauksessa.
Leena Harjula-Jalonen
KommentoiTyö tasa-arvon puolesta jatkuu
Norjan 22.7.2011 tapahtumat ovat järkyttäneet sosialidemokraatteja ympäri maailman. Elämme pohjoismaisessa yhteiskunnassa, jossa poliittiset väkivallan teot edustavat historiaa – tai niin me olemme ajatelleet. Toki äärioikeistolaisten liikkeiden ja rasismin idut ovat olleet nähtävillä jo kauan, mutta lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan väkivaltaan ei kukaan ole voinut ja osannut varautua.
Demarinuorten otsikoimaan kirjoitukseen Norjan tapahtumista on helppo yhtyä: Tasa-arvon, rauhan ja vapauden vaatimuksia ei hiljennetä väkivallan teoin.
Me emme anna periksi. Me jatkamme työtä tasa-arvon, ihmisyyden ja hyvinvoinnin puolesta. Haluamme olla lisäämässä rakkautta ja avoimuutta yhteiskuntaan, niin kuin moni norjalainen totesi järkyttävien tapahtumien jälkeen. Meihin naisiin on kohdennettu erityisiä syytöksiä Norjan väkivaltatöiden tekijän pamfletissa. Tasa-arvo ja feminismi ovat joillekin uhkia, meille kuitenkin mahdollisuuksia. Kaikkinainen toisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta, on se fyysistä, psyykkistä, rakenteellista, on kitkettävä juurineen. Oikeus poliittiseen mielipiteeseen ja toimintaan on demokratiamme ydin ja sen eteen teemme työtä edelleen.
Suremme Norjalaisten sisarten ja veljien kanssa yhdessä, otamme osaa koko Norjan kansan suruun, ja samalla jaamme heidän kanssaan toivon väkivallattomasta maailmasta.
Mirja Suhonen
Uuden sos.dem. naispiirin puheenjohtaja
Matka jatkuu
Eduskuntavaalit ovat ohi. Piirimme seitsemästä kansanedustajasta on naisia kolme. Upeita toimijoita, kuten kaikki hyvän vaalityön tehneet ehdokkaatkin. Kiitokset heille meidän kaikkien puolesta. Viisautta valituille toimia tehtävässään päämääriemme hyväksi.
Pienituloisten aseman parantaminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen ovat asioita, joita pidimme tärkeänä vaalikeskusteluissa. Tavoitteemme muuttuu arjen työksi tulosten saavuttamiseksi sekä eduskunnassa että kunnissa ja kaupungeissa, joissa demareita on hoitamassa yhteisiä asioitamme.
Sosialidemokraattiset naiset ovat olleet aktiivisia toimijoita työväenliikkeen alkuajoista lähtien. Uudenmaan sos.dem. naispiirin toiminnan aloittamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta ensi vuoden aikana. Juhlistamme merkkipäivää aikanaan. Olemme myös suunnittelemassa kirjoituskurssia kirjallisen ilmaisutaitonsa kehittämisestä kiinnostuneille, pikkuhiljaa alamme valmistautua vuoden 2012 kunnallisvaaleihin, ja siinä välissä olemme mukana presidentin vaalikampanjassa. Sos.dem. naisliiton liittokokous on syksyllä, ja siihen valmistautuminen on myös syksyn asioita.
Naiset tekivät yhdessä työtä parhaan mahdollisen vaalituloksen saavuttamiseksi. Yhteistyötä teemme naispiirissäkin sisarjärjestöjen ja naispiiriin kuuluvien yhdistysten kautta. Nyt on aika varmistaa, että oma yhdistyksesi on sos.dem. naisliiton jäsen yhdistyksen naisjäsenten osalta. On myös mahdollista perustaa naisjaosto, joka liittyy naisliiton jäseneksi. Jäsenyys on maksuton. Tervetuloa joukkoomme.
Yhteistyöterveisin
Mirja Suhonen
Uudenmaan sos.dem. naispiirin puheenjohtaja
Oikeudenmukaisuudella ei ole hintalappua
Kun joku asia on kansalaisten mielestä kerta kaikkiaan väärin, niin siinä ei auta selitteleminen että asian korjaaminen tulee liian kalliiksi. Eläkkeiden maksuperusteet tulee ottaa uuteen tarkasteluun jo senkin takia että nyt käytössä oleva elinaikakerroin syö tulevista eläkkeistä useita prosentteja tulevaisuudessa.
Kaikki verotukselliset toimenpiteet joilla eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo turvataan tulevaisuudessa on otettava käyttöön ja eläkeindeksiä muutettava oikeudenmukaisemmaksi.
Tulevaan vanhuspalvelulakiin pitäisi mielestäni kirjata vanhustenkodeissa ja hoitolaitoksissa vähimmäishoitohenkilökunnan määrä vanhusta kohden koska suositukset yksistään eivät näy riittävän.
Valvonta ja hoitotoimenpiteiden voimaan saattaminen sen jälkeen kun hoidon arviointi vanhuksille on suoritettu, on yksi tärkeinpiä asioita vanhusten hoidossa.
Henkilökunnan tarve ja kustannukset lisääntyvät kunnissa mutta ovat välttämättömiä ja vaativat valtion osallistumista kustannuksiin enemmän. Useissa kunnissa perusterveydenhuoltoa ei saada toimimaan asianmukaisesti. Tämä on todellisuutta myös maan metropolialueella. Jatkuvasti törmää vaalitilaisuuksissa samaan asiaan eli kansalaiset eivät saa terveyskeskuksista apua vaan joutuvat odottelemaan lääkäriaikoja kohtuuttoman pitkään. Päästään ehkä terveydenhoitajan arviointiin mutta ei lääkärille. Kunnat yrittävät houkutella lääkäreitä kaikin mahdollisin keinoin. Vanhusväestön lisääntyessä tilanne vain pahenee. Terveyskeskustyöskentely on tehtävä työaikasuunnittelun osalta houkuttelevammaksi ja vapautettavat lääkärit kirjallisista töistä potilaiden hoitoon. Vaarana nykytilanteessa on että terveyskeskuspalvelut ajautuvat kokonaan ulkomaisten yritysten hallintaan. Kun kunnalliset palvelut ajetaan alas on pakko tyytyä yksityisiin palveluihin joiden hintoja ja laatua ei enää pystytä valvomaan.
Hyvä työelämä – paremmat palvelut
Vain työllisyyttä lisäämällä voidaan taata kaikille riittävät peruspalvelut tulevaisuudessa. Verotuksen keinoin tuloerojen tasaaminen on välttämätöntä . Pienyrittäjyyttä pitää tukea enemmän ja isommilta yrityksiltä edellyttää yhteiskuntavastuullista työllistämistä energia – ja verohelpotusten vastineeksi. Työntekijöiden irtisanomissuojaan ja uudelleen koulutukseen on tehtävä parannuksia. Mekaanisen eläkeiän nostosta puhumisen sijaan keskitytään työssä jaksamiseen ja ehkäisevään työterveyshuoltoon.
Nykyinen eläkeikäjärjestelmä on joustava ja antaa mahdollisuuden myös pidempään työuraan. Nuoret töihin pois syrjäytymisvaarasta ja pitkäaikaistyöttömät jotka eivät enää kykene kuntoutumaan työmarkkinoille saatetaan eläkejärjestelmän piiriin.
Nuorempi sukupolvi on tottunut ajatukseen määräaikaisista työsuhteista ja useiden ammattien hankkimisesta sekä osa-aikaisesta työnteosta. Elämän suunnittelu pitkällä tähtäimellä on tällaisessa tilanteessa kuitenkin epävarmaa ja vaikeaa. Yhteiskunnan on saatava aikaan työlainsäädäntö joka turvaa heillekin tarvittavan toimeentulon työsuhteen laadusta riippumatta ja estää esim. liian pitkään jatkuvan työsuhteen ketjuttamisen. Uskon että asioihin voi vaikuttaa jos tarpeeksi haluaa ja on valmis tekemään työtä päämäriensä eteen.
Siksi eduskuntavaaliehdokkaana täydestä sydämestä
Tarja Eklund
Uudenmaan Sos.Dem naispiirin varapuheenjohtaja.
Paremminvointivaltiota ei rakenneta leipäjonoja kasvattamalla
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotuksen kehittämistyöryhmän raportti kasvattaa leipäjonoja ja lisää eriarvoisuutta Suomessa. Arviolta 5000 uutta ihmistä putoaisi köyhyysrajan (990 euroa kuukaudessa) alapuolelle. Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan ovat selkeä askel tasaverotuksen suuntaan. Raportissa esitetyillä toimenpiteillä kotitalouksien käytössä olevat rahat vähenevät merkittävästi.
Työryhmä alentaisi palkkaveroa mutta kiristäisi arvonlisäveroa, kiinteistöveroa ja valmisteveroja. Pelkästään jo arvonlisäveron korottaminen kahdella prosenttiyksiköllä kasvattaa tuloeroja. Arvonlisäveron korotushan rasittaa eniten pienituloisia, koska saman kahden prosentin lisäveron maksavat kaikki kuluttajat tuloista riippumatta. Korotuksella olisi merkittäviä seurauksia myös pienyrittäjien toimeentuloon. Näissä, esim. palvelusektorin yrityksissä yrittäjä joutuisi veronkorotuksen seurauksena joko tinkimään omasta katteestaan tai korottamaan palveluiden hintoja. Pahimmillaan seurauksena voisi olla konkurssien lisääntyminen palvelujen kysynnän vähentyessä.
Viimeisiä viikkojaan istuvan hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu lupaus, ettei ketään jätetä yksin. Pienimpien eläkkeiden korottamista lukuun ottamatta se on jäänyt pelkäksi korulauseeksi. Nykyisen hallituksen harjoittama politiikka on ollut täysin edesvastuutonta. Se on perustunut pitkälti perusteettomien lupausten antamiseen ja päätösten siirtämiseen seuraavalle hallitukselle.
Uudenmaan demarinaisten mielestä paremminvointivaltiota ei rakenneta katteettomilla lupauksilla eikä sillä, että yhä kasvava joukko kansalaisia joutuu hankkimaan joka-päiväisen leipänsä leipäjonoissa seisten.
Keskustelu jatkukoon (9.5.2010)
Loppuviikosta postiluukusta tipahti ammattiliittoni JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry) jäsenlehti Motiivi. Monista hyvistä artikkeleista minua miellyttivät erityisesti arkkiatri Risto Pelkosen ajatukset.
Terveydenhuollon ammattilaisena Pelkonen murehtii erityisesti terveydenhuollon tarjonnan eriarvoisuutta. Häntä surettaa, kun pienituloisten perheiden tuloista voi jopa 40 prosenttia mennä terveydenhuoltoon. Epäreiluina pienituloisia kohtaan Pelkonen pitää erityisesti suuria asiakasmaksuja ja korkeita omavastuuosuuksia.
Terveyspalvelujen ohella Pelkonen ottaa laajemminkin kantaa mm. syrjäytymisen ehkäisyyn. Maamme köyhät ihmiset eivät tunnu kiinnostavan ketään, toteaa arkkiatri painokkaasti. Keskustelua syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Pelkosen mielestä käydä niin eduskunnassa kuin paikallisellakin tasolla.
Pelkonen vaatii myös ammattiliitoilta suurempaa yhteiskunnallista vastuuta. Hän antaa ymmärtää, että ay-liikkeeltä on unohtunut solidaarisuuskäsite.
Uudenmaan sos.dem. naispiirin piirikokous aloitti omalta osaltaan keskustelun aiheesta ottamalla julkilausumassaan kantaa köyhyyden poistamisen ja oikeudenmukaisemman sosiaaliturvan puolesta. Julkilausumassa vedotaan Suomen lainsäätäjiin ja päättäjiin Suomessa elävien köyhien väestönosien elinolojen ja toimeentulon parantamiseksi.
Palvelujen karsiminen etenkin julkisen sektorin puolella lisää syrjäytymistä jolla on taipumuksena ”periytyä” vielä seuraavaankin sukupolveen. Tästä lyhytnäköisestä säästämisestä maksamme jälkeenpäin kovan hinnan. Tämän vuoksi on tärkeää, että keskustelu syrjäytymisen ehkäisemisestä jatkuu niin SDP:n puoluekokouksessa kuin ihmisiä erilaisissa tilanteissa kohdatessamme.
Tuula Lindell, pj
