Juhlapuheessa, kansanedustaja Tuula Peltonen nosti esiin sosialidemokraattisia arvoja ja historiaa. Lisäksi hän kannusti kaikkia naisia mahdollisuuksien mukaan, ryhtymään ehdokkaaksi syksyn kuntavaaleihin. Puhe kokonaisuudessaan julkaista näillä sivuilla.

Sinikka Heikkinen omassa puheessaan kertoi työntäyteisestä toiminnasta  puheenjohtajakaudeltaan. Puhe julkaistuna näillä sivuilla.

50-vuotisjuhlan kunniaksi naispiiri nuisti aktiivitoimijoitaan.

Puheenjohtaja Mirja Suhonen, avustajineen kukitti historillisen aikajanan puitteissa seuraavat puheenjohtajat;

Terttu Tammero, Sinikka Heikkinen, Irja Wiss ja  Tuula Lindell puheenjohtajakausistaan ja aktiivitoiminnasta naispiirin hyväksi.

Sinikka Luja-Penttilä, ansioistaan muun muassa piirin 25-vuotis historiikin teosta.

Marja-Liisa Nykänen ja Kaarina Pärssinen saivat ruusun pitkäaikaisesta sihteerintehtävästä ja aktiivisesta toiminnasta. Lisäksi kukitettiin piirin pitkäaikainen varapuheenjohtaja Anneli Kuusisto  ja Naisliiton kunniajäsen Gunvor Honkanen.

Vuodesta 2011 piirin puheenjohtajana on toiminut Mirja Suhonen, joka iloistsi omasta ja juhlayleisön puolesta onnistuneista juhlista.

Juhlan kunniaksi naispiirin alueen kädentaitajat olivat tuoneet upeita  töitään esille monin eri tavoin. Esillä oli myös kirjallisuutta ja pinssejä, jotka mainiosti sopivat hengennostattajiksi naisten rintamuksiin.

Juhlan kulttuuripuolesta vastasivat  Kailakat ja Tikkurilan Kisällit. Lisäksi Naisliitto toi raikkaan tervehdyksen runomitalla ja puheenjohtaja Peltonen esitti kannanottonsa myös laulaen. Juhlan virallinen osuus päättyi eespäin, eespäin yhteislauluun.

Leena Harjula-Jalonen

Heikkinen kertasi, että vuonna  1987 alusta voimaantullut tasa-arvolaki on säädetty edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoisuutta. Laki lähti liikkeelle sosialidemokraattisten naisten esityksestä.

Sosiaalinen tilaus, naisten panoksille ja osallistumiselle  on syntynyt muun muassa kunnallisten luottamustehtävien hoidossa. Usko siihen, että naiset ovat yhtä päteviä hoitamaan luottamustoimia, kuten miehetkin. Syntyi onnistunutta  liikehdintää naisten ehdokkaiksi asettamisten puolesta.

Tietoisuus naisten asemasta toi toimintaan väriä ja vilskettä!

Sinikka Heikkinen toimi puheenjohtajana 1987 alkaen.  Tuona aikana teimme toimintaamme sopivia koulutus- ja toimintatapasuunnitelmia. Laadimme ohjelmia, joiden avulla naiset  saattoivat tulla tiedostaviksi omista vahvuuksista. Samalla pyrimme rohkaisemaan kanssasisaria mielipiteitten ilmaisuun, kertoi Heikkinen. Opetimme naisia puhumaan, kirjoittamaan ja aktivoitumaan. Lisäksi hoidimme vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Pyysimme luottamustehtävissä toimivia tovereita kertomaan lautakunta- ja valtuustotyöstä. Tilaisuudet olivat suosittuja, sillä meillä oli aina tupa täynnä innokkaita toverittaria ja vaikuttajia. Olemme myös pitäneet seminaareja, jotka ovat keskittyneet naisten asioihin ja vaalibussimme on kiirinyt ympäri uuttamaata.

Parhaimmat onnittelut 50 -vuotiaalle Uudenmaan naispiirille! Työtä on vielä jatkossakin yllin kyllin – eikä Suomi tule toimeen ilman meitä, kiteytti Heikkinen.

Aikaa on on kulunut siitä, kun työläisnaiset ja koko työväen liike vaativat äänioikeutta kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Ensin taisteltiin naisia koskevasta lainsäädännöstä, jotta naiset olisivat tasa-arvoisia  keskenään ja sitten keskityttiin sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteisiin.

Peltonen totesi, että olemme aina halunneet kehittää yhteiskuntaa pitkäjänteisesti ja kauaskantoisesti. Meille tasa-arvo on todellisuutta ja tekoja, ei pelkkää puhetta. Naisliikkeen ja työväen liikkeen tasa-arvon vaatimus on noussut naisten ja työväestön kohtuuttomista ja oikeudettomista oloista.

Peltonen kertasi sosialidemokraattisille naisille tunnusomaisia teesejä; Meidän tavoitteena on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen yhteiskunta. Emme voi hyväksyä sitä, että naisia käytetään vallan välineenä. Me peräänkuulutamme yhteiskuntaa, jossa myös heikompien ryhmien äänet kuuluvat kirkkaasti, Peltonen listasi.

Hyvinvointivaltio on naisten ystävä

Peltonen totesi myös, että toimivat julkiset palvelut ovat tärkeitä tekijöitä siinä, millaista arkea me naiset elämme. Arki ja sen sujuminen perheessä on meille  tärkeää. Työelämää tulee edelleen kehittää, niin että se joustaa silloin, kun lapset ovat pieniä tai vanhemmat vanhoja. Perhe-elämän ja työelämän sovittaminen tulee tehdä, niin että se kohtelee pienten lasten vanhempia oikeudenmukaisesti.

Sosialidemokraattisia tahtonaisia kunnallisvaaleihin

Tulevat kuntavaalit haastavat meitä kaikkia yhteisiin talkoisiin.  Tuula Peltonen jatkoi, että meillä itsekullakin on paljon sellaista osaamista, joka on hyvödynettävissä kuntavaaleissa. Olemme monen alan asiantuntijoita ja erityisesti arjen.

Matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea

Peltonen totesi, että tarvitsemme moderneja työkaluja tämän päivän tasa-arvotyön. Niiden on vastattava nykyajan vaatimuksia. Lopuksi,  Tuula Peltonen siteerasi aatesiskonsa lausumaa: “Olen nainen, minulle ei mahdeta mitään” Ottakaamme tämä ohjenuoraksemme tuleviin taistoihin tasa-arvon puolesta!

Leena Harjula-Jalonen

tiedottaja

• lauantaina 5.5.2012 alkaen 14.30
• Helsingissä Hakaniemessä, osoitteessa Siltasaarenkatu 4 (TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton kokoustilat)
• ohjelmassa:
• juhlapuhe, kansanedustaja, sos.dem.naisliiton puheenjohtaja Tuula Peltonen
• musiikkia: Tikkurilan kisällit
• naisilta naisille: Kailakat
• katsaus historiaan: Sinikka Heikkinen

Juhlien yhteydessä voit tutustua kätevät kädet- näyttelyyn.

Olet lämpimästi tervetullut.

Mirja Suhonen
puheenjohtaja

Uudenmaan Sosialidemokraattinen naispiirikokous

Perheet tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea

Perhepalvelut ovat pirstaleina, eikä hoitoketjuissa ole jatkuvuutta.

Yhtenä mahdollisuutena vaadimme jatkuvan, ennaltaehkäisevän perhetyön lisäämistä. Tällä menetelmällä palvelut tuodaan lähemmäksi perheitä ja varmistetaan tuen saatavuus ja jatkuvuus ajoissa.

Vaadimme, että valtiovalta palvelurakenneuudistuksessaan huomioi resurssien jaon, niin, että hyödynsaajina ovat perheet eli palveluntarvitsijat.

Perhesuojelu tulee nostaa painopistealueeksi, muuallakin kuin puheissa.

Lisätietoja; Leena Harjula-Jalonen

• alkaa 15.4.2012 alkaen 11.00 ruokailulla, kokous klo 12.00
• Keravan lukiossa osoitteessa Keskikatu 5, 04200 Kerava
• käsitellään sääntömuutosasia, tilinpäätös, toimintakertomus ja kunnallisvaalien tilannetta
• tilaisuudessa puhujina Keravan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Uudenmaan sos.dem. piirin varapuheenjohtaja Anne Karjalainen ja Sos.dem. naisliiton vaapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult
• ruokailun osallistujat: ilmoittautukaa 9.4.2012 mennessä sihteerille Eila Kohoselle (ks yhteystiedot)
• kokoukseen voi osallistua ilmottautumatta

Tervetuloa myös jäsenet seuraamaan kokousta ja evästämään paikalla olevia puoluekokousedustajia.

Lisätietoja pj Mirja Suhonen, 040 536 4336

Julkisuudessa Kreikan talouskriisin syitä on selitetty tilastojen väärentämisellä, holtittomalla taloudenpidolla ja kaikenlaisilla väittämillä kreikkalaisten laiskuudesta. Totta onkin, että sosialistien PASOK-puolueen voitettua 2009 ennenaikaiset vaalit, silloinen pääministeri Georgius Papandreu ilmoitti Kreikan julkisen talouden alijäämän ja velkaantuneisuusasteen olevan suuremmat kuin aiemmin oli esitetty. Edelliset hallitukset olivat saaneet, nyt Kreikan menoa kauhistelevilta investointipankeilta, neuvoja talouden kaunistelussa. Laiskojakaan kreikkalaiset eivät ole olleet. Muutama vuosi sitten kreikkalaisten keskimääräinen vuotuinen työmäärä oli suurin koko Länsi-Euroopassa.

Hyvän hallinnon suhteen on toki paljon tehtävää kuten veropohjan tiivistämisessä. Näitäkin toimia hyväksyttyjen tukipakettien ehdoissa on. Mutta kun Kreikka on pieni talous euroalueella eikä sillä ole omia rahapolitiikan keinoja tehdä asioille mitään, käteen jäävät vain omat julkisen talouden sopeuttamiskeinot. Kreikan on säästettävä moninkertaisesti se mitä Suomi 1990-luvun lamassa. Minimipalkkoja leikataan 22 prosenttia, julkisilta aloilta irtisanotaan väkeä, terveydenhuollosta ja lääkkeistä leikataan kuten hallinnosta ja puolustuksesta, jne.

Inhimillinen lasku on kirjoitettu kärsimyksillä. Itsemurhat ovat lisääntyneet, työttömyys ja epätoivo kasvanut. Kreikka on joutunut negatiivisen kehityksen kierteeseen, jota kansalaisten on vaikea niellä sillä kyseessä on jokapäiväinen leipä, työ ja turvallisuus varsinkin kun todelliset syyt Kreikan ongelmiin ovat Euroopan talouden rakenteissa ja maailman rahoitusmarkkinoiden epävakaudessa.

Kuoritaan kreikkalaisesta sipulista toinen kerros ja tarina on jo aivan toinen.

Euroaluetta kohtasi yhtäaikainen globaalishokki 2008 finanssikriisin muodossa. Valtiot joutuivat takaamaan rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn ja velkaantuivat. Finanssikriisi mutatoitui velkakriisiksi. Yksityiset velat muuttuivat julkisiksi. Eivätkä velkaa ole vain valtiot, vaan erityisesti sijoittajat ja myös kotitaloudet.

EU-maat käyvät kauppaa lähinnä toistensa kanssa. EU:n pohjoisten jäsenmaitten vienti on vetänyt ja niinpä mailla on ollut vaihtotaseen ylijäämä. Toisen ylijäämä on kuitenkin toisen alijäämä. Niinpä EU:n eteläiset jäsenmaat ovat kärsineet vaihtotaseen alijäämästä. Kun maalla on vaihtotaseen alijäämä, se kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Tämä rakenneongelma on ollut pitkään ja se vaikuttaa maan kokonaiskysynnän tasoon ja talouskasvun mahdollisuuksiin.

Kreikan tilannetta pahentaa myös se, että se oli jo ennen finanssikriisiä/velkakriisiä valmiiksi velkaantunut.  Kun julkisiin investointeihin ei ole säästötoimien vuoksi mahdollisuutta, vientiteollisuutta ei potkaista tyhjästä eikä hetkessä, drakmaa ei ole eikä sitä voi devalvoida, mahdollisuudet talouskasvuun riippuvat ulkomaisista investoinneista.

Myös euroalueelle pitäisi tehdä jotain.  Euro on nyt järjestelmäkriisissä. Ensinnäkään euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue, sillä työvoima ei liiku vapaasti. Toiseksi euroalueella ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, vaikka yhteinen raha onkin.  Vakaus- ja kasvusopimus ei ole sellaiseksi riittänyt. Kolmanneksi kun rahapolitiikka on uskottu politiikasta vapaalle Euroopan keskuspankille, korko- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei ole enää euromaitten työkalupakissa. EKP:lla ei ole erilaisten sisäisten paineitten vuoksi samanlaista roolia kuin Yhdysvaltojen keskuspankilla on Yhdysvaltojen talouden takaajana.

Lisäksi tarvitaan globaalisti rahoitusjärjestelmää rajoittavia ja valvovia toimia, joista vain osa (esim. G20-päätökset) on kyetty panemaan täytäntöön. Rahaa pitää hidastaa ja siksi tarvitaan finanssitransaktioveroa.

Kuoritaan vielä yksi kerros.

Kapitalismin kehitys on synnyttänyt finansialisaation. Se tarkoittaa prosessia, jossa rahoitusmarkkinat, rahoituslaitokset ja rahoituseliitit kontrolloivat yhä enemmän yksityisiä taloudellisia toimia ja myös julkista päätöksentekoa.

Arkielämässä olemme nähneet yritysten toimintatapojen muuttumisen. Lyhyet voitot syövät pitkäjänteisen investoinnin ja kehitystyön. Markkinat ovat panneet valtiot polvilleen ja väittävät olevansa tehokkaita. Niillä ei ole kuitenkaan täydellistä tietoa, ne eivät ole tehokkaat eikä kapitalismin intresseissä ole kehittää kansantaloutta. Kapitalismin tehtävä on kasata pääomaa.  Kasautuminen on ollutkin ennen näkemätöntä, joka tiivistyy Occupy-liikkeiden iskulauseessa prosentin vaurastumista 99 prosentin kustannuksella.

Raha ei ole enää neutraali vaihdon väline tai arvon mittari. Raha on lupaus tulevasta, se on velkaa. Finanssikapitalismissa rahalla voi tienata rahaa. Otetaan esimerkiksi valuuttakauppa ja siihen liittyvät spekulaatiomahdollisuudet. Kauppaa voidaan käydä sen suhteen uskotaanko jonkun valuuttakurssin vahvistuvan tai heikentyvän. Asiakkaan pitää tallettaa pankin valuutta-alustalle alkupääoma, jota voidaan vivuta moninkertaisesti velkarahalla ylöspäin. Kun kauppa avataan, asiakas ottaa lainan ja kun se suljetaan, laina maksetaan pois. Pankki sulkee automaattisesti kaupan, jos valuutta-alustalle talletettu pääoma ei riitä mahdollisen tappion kattamiseen. Valuutta-alusta hyötyy spreadin verran, eli osto- ja myyntikurssin erotuksen. Pankki ei voi hävitä, asiakas voi.

Pankkitoiminta luo rahaa rahasta. ts. fiktiivistä pääomaan. Siksi finanssikapitalismi on kumottava ja luotava uusi talouden järjestys. Siihen kuuluvat mm. BKT:n mittaustavan uudistaminen niin, että varallisuuden jako, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys tulevat mukaan, globaalin velkojen sovittelumenettelyn aikaansaaminen, uuden Bretton Woodsin luominen, joka vakauttaa valuuttoja ja tietysti globaalin kattavan finanssitransaktioveron käyttöönotto. Talous tarvitsee demokratian, joka arvioi asioita planeetan näkökulmasta, ei markkinoiden.

Sosialidemokratian mahdollisuudet ovat markkinoiden tuolla puolen.

Arja Alho

Tasa-arvoisuus tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä yhteiskunnan jäsenenä. Suomessa tasa-arvolla tarkoitetaan nimenomaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Poliittisesti tasa-arvovaatimus tarkoittaa perustuslaillisia oikeuksia ja vaatimusta yhtäläisestä asemasta lain edessä. Yhdenvertaisuus tasa-arvolain edessä  sekä kansanvaltaisessa hallinnossa. Yhdenvertaisuusperiaate on mainittu ihmisoikeuksien, yleismaallisessa julistuksessa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvo on ihmisoikeudellinen, keskeinen ja eettinen periaate, jonka tärkein osa-alue on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Canth otti voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hänen kuuluisia teoksia ovat varmaankin Työmiehen vaimo ja Kovan onnen lapsia. Niissä kirjailija arvosteli voimakkaasti yhteiskunnallisia epäkohtia. Myös hänen novellit ja romaanit käsittelivät samoja teemoja. Hänen tunnetuimpia näytelmiä ovat Papin perhe ja Anna Liisa. Hän kuvaa poliittisia ristiriitoja ja taistelua vallasta. Hänen teksteissään rakkaus on suurin elämänarvo.

Minna Canth oli aikanaan ensimmäinen lehtinainen Suomessa. Vaikka hänellä oli suuri perhe huollettavanaan, niin häneltä eivät  konstit  loppuneet. Hän oli kauppias, kirjailija, yhteiskuntavaikuttaja, aikansa edelläkävijä ja näkijä. Saamme Minnaa kiittää, että hän on avannut tietä kohti yhdenvertaisempaa suomalaista yhteiskuntaa. Silti tasa-arvon toteutuminen Suomessa on vaiheessa. Viime syksyn palkkaneuvottelujen raamiratkaisuun ei sisältynyt matalapalkkaerää eikä tasa-arvoa edistävää naispalkkaerää

Tällä hetkellä valtiovalta esikuntineen haastaa kaikki kansanosat ja kansalaiset kuntauudistusasiassa. Sen pitäisi sisältää myös tasa-arvovaatimuksen. Haasteena onkin Canthilainen ote asioihin. Yhdenvertaisuus niin alueellisesti kuin kansalaistenkin näkemyksissä, tulee ottaa huomioon. Mikä on yhdenvertaista,  oikeudenmukaista ja kohtuullista, jää nähtäväksi myös tässä tapauksessa.

Leena Harjula-Jalonen

KANSAINVÄLINEN NAISTEN PÄIVÄN JUHLA

Torstaina 8. maaliskuuta, kello 19

Cafe Intro, Paasikivenkatu 4, Kerava

Avauspuheenvuoro naistenpäivän asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa

-          FM Leena Harjula-Jalonen, tiedotusvastaava Keravan Demarinaiset

Keravan kaupungin tervehdys ja katsaus Keravan tasa-arvosuunnitelmaan

-          FM Anne Karjalainen, kaupunginhallituksen 1. vpj

Nainen vaietkoon seurakunnassa

-          Sirkku Lehtimäki kertoo naisten asemasta teologisen tutkimuksen viitekehyksessä

Tarjoilua ja musiikkia

Tervetuloa